Kalkkistenkosken kalataloudellinen kunnostus

KALKKISTENKOSKEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSHANKE 2021 – 2024

Ilmakuva: Johannes Sipponen

KALKKISTENKOSKI
Kalkkistenkosken kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Selvitykset osoittivat, että Kalkkistenkosken järvitaimenen elvyttämiseksi
tulisi keskittyä kutu- ja poikasalueiden lisäämiseen koskialueella (Kalkkistenkosken elinympäristömallinus, Markku Lahti 2001, Pentti Valkeajärvi ym. 2008-2010 ja 2014).
Hämeen ELY-keskus tilasi kalataloudellisen kunnostussuunnitelman EcoRiver Oy:ltä 2013. Kunnostushanke ei kuitenkaan edennyt vielä tässä vaiheessa. Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo anoi hankerahoitusta kunnostuksen eteenpäin viemiselle Päijänne-Leaderin maaseudun kehittämisrahastosta joulukuussa 2015. Päijänne-Leader myönsi hankkeelle 50 000 € keväällä 2016.

Kunnostussuunnitelman kehittäminen Joonas Rajala

1. Yhteistyöverkoston luominen – kaikki intressitahot mukaan suunnitteluun
(seurantaryhmä).

2. Kunnostussuunnitelman tarkentaminen kaikkia intressitahoja tyydyttäväksi ja vesilain mukaisen lupaprosessin aloittaminen.

3. Kunnostusprosessin rahoituspohjan laatiminen – kustannuslaskelmien päivitys ja neuvottelut eri rahoituslähteiden kanssa.

Kalkkistenkosken kunnostuskohteet
Työn valvojat:
Talvi 2021 Joonas Rajala
Talvet 2022-24 Tomi Ranta
Konetyö: Kuopion Teho-Louhinta Oy

1. Myllyriutta, toteutus talvella 2022
Myllyriutta (7300 m2) on Kalkkistenkosken paras poikastuotantoalue
Kohteeseen käytettiin:
o kutusoraa 495 m3
o poikaskivikkoa Ø 20–50+ cm 3500 m3
o lohkarekiviä Ø 70–120 cm noin 300 kpl

2. Leppäsaari, toteutus talvella 2021
5200 m2:n laajuinen kutu- ja poikastuotantoalue
Kohteeseen käytettiin:
o kutusoraa 70 m3
o poikaskivikkoa Ø 20–50+ cm 500 m3
o lohkarekiviä Ø 70–120 cm noin 200 kpl.

3. Susisaari, toteutus talvella 2023
1600 m2:n laajuinen kutu- ja poikastuotantoalue
Kohteeseen käytettiin:
o kutusoraa 40 m3
o poikaskivikkoa Ø 20–50+ cm 1200 m3
o lohkarekiveä Ø 70–20 cm noin 80 kpl

4. Ruutsaari, toteutus talvella 2023-24
Ruutsaaren kunnostusalue on 1250 m2
Kohteeseen käytettiin:
o kutusoraa 50 m3
o poikaskivikkoa Ø 20–50+ cm 1100 m3
o lohkarekiveä Ø 70–20 cm noin 60 kpl

5. Kotasaari, toteutus talvella 2023
Kotasaaren kunnostusalue on 500 m2
Kohteeseen käytettiin:
o kutusoraa 15 m3
o poikaskivikkoa Ø 20–50+ cm 200 m3
o lohkarekiviä Ø 70–120 cm noin 20 kpl

6. Säynesaari, toteutus talvella 2021
Säynesaari (2600 m2) on kosken alin kunnostuskohde.
Kohteeseen käytettiin:
o kutusoraa 90 m3
o poikaskivikkoa Ø 20–50+ cm 300 m3
o lohkarekiviä Ø 70–120 cm noin 70 kpl

Hankkeen seurantaryhmä:
Särkijärven osakaskunta, Jorma Laurila
Kalkkisten koskialue, Harri Taavila
Mikonkosken osakaskunta, Antti Vilppula
Kalkkisten kalastusklubi ry, Juhani Suomela
Mikonsaaren kalastajat, Hannu Kangas
Pirkanmaan ELY-keskus, Hannu Salo
Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiö, Juha Keto
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue, Tomi Ranta
Hämeen kalatalouskeskus, Tomi Ranta
Vapaa-ajan kalastajat, Mika Oraluoma
Päijänne-Leader, Janne Ruokolainen

Kunnostushankkeen rahoittajat:
Pohjois-Savon ELY-keskus
Päijänne-Leader
Metsä Group, Luonto-ohjelma
WWF Suomi, Panda-palkinto
Kalkkisten kalastusklubi ry
Järvi-Hämeen Osuuspankki
Asikkalan kunta
Järväri ry
Rapala Rahasto
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue
Etelä-Päijänteen kalastusyhdistys ry
Anianpellon osakaskunta
Asikkalan kirkonkylän osakaskunta
Salonkylän yhteisvesialueen osakaskunta
Vähä-Äiniön osakaskunta
Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiö