Kalkkistenkosken kalataloudellisen kunnostuksen esiselvitys
Kalkkistenkoski on aikoinaan ollut Päijänteen-Kymijoen alueella järvitaimenen tärkeä lisääntymisalue, mutta elinympäristön muutosten ja kalastuksen tehostumisen vuoksi taimenen luonnontuotanto on alueella hiipunut. Päijänteen alueen luontaisesti lisääntyvät järvitaimenkannat ovat kauttaaltaan erittäin uhanalaisia.
Nykyisin Kalkkistenkosken vaelluspoikastuotanto on vähäistä ja pääosin istutusten varassa. Koskessa tavataan kutevia emotaimenia ja vähäisessä määrin myös villejä poikasia. Niin luontainen kutu kuin mäti-istutuksetkin näyttävät menevän lähes hukkaan, koska kuoriutuville poikasille ei ole sopivia elinympäristöjä.
Kalkkistenkosken kalataloudellista kunnostamista varten on valmistunut vuonna 2013 Hämeen ELY-keskuksen tilaama kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Suunnitelma käsittää kunnostuksen kahdeksalle kohteelle, joiden kokonaispinta-ala on 2,15 hehtaaria, noin 7 % Kalkkistenkosken kokonaispinta-alasta (30 ha).
Kalkkistenkosken kalataloudellisen kunnostuksen toteutus olisi ensisijainen toimenpide järvitaimenen luonnontuotannon parantamiseksi. Lisäelinympäristöä tulisi luoda varsinkin taimenen nuoruusvaiheille. Isolle taimenelle koski tarjoaa hyvän elinympäristön jo nykyisellään.
Esiselvityshankkeen keskeisenä tavoitteena on yhteistyöverkoston luominen mm. vesi- ja maa-alueiden omistajien sekä kalastusoikeuden haltijoiden kanssa, kalataloudellisen kunnostuksen toteutuksen rahoituspohjan varmistaminen sekä vesioikeudellisen luvan laatiminen ja hakeminen kunnostustoimenpiteille. Lisäksi koskialueen luonnontuotannon seurantatutkimusta on tarkoitus kehittää, jotta voidaan mahdollisten kunnostustoimien vaikutusta jatkossa seurata.
Kalkkistenkosken kalataloudellisen kunnostamisen esiselvityshankkeen
on rahoittanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
ja Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiö.
TIEDOTE 4.1.2017
Osakaskunnat hyväksyivät Asikkalan Kalkkistenkosken kalataloudellisen kunnostussuunnitelman,
vapaasti julkaistavissa
Lisätietoja hankkeesta:
Joonas Rajala
050 546 2829
joonas.rajala(at)vesistopalvelu.fi
Kalkkistenkosken kalataloudellinen kunnostus
Säätiö hallinnoi projektia, jonka toteuttamista ohjaavat Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätökset nro 190/2017/2, ESAVI/2876/2017 ja nro 445/2020, Dnro ESAVI/23836/2020 ja toteuttamista valvoo Pohjois-Savon ELY-keskus.
Hankkeen I-vaiheen varsinainen koskikunnostus toteutettiin 8.-25.2.2021 välisenä aikana, jolloin EcoRiver Oy:n laatiman kunnostussuunnitelman pohjalta toteutettiin Särkijärven kylän puolella Leppäsaaren ja Säynesaaren kohteet. Kunnostustyö vaati 113 konetyötuntia, 148 m3 kutusoraa, poikaskivikkoa 1070 m3 ja 127 irtolohkaretta.
Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiö hallinnoi hanketta, mutta ilman lukuisia tukijoita ja hankkeen rahoitukseen osallistuneita tahoja se ei olisi ollut mahdollinen. Hankkeen I-vaiheen rahoituksesta pääosa tulee Pohjois-Savon ELY-keskuksen virtavesien kunnostukseen osoittamista varoista ja hallinnoijan omarahoitusosuuteen ovat osallistuneet myös
– Asikkalan kirkonkylän osakaskunta
– Asikkalan kunta
– Etelä-Päijänteen kalastusyhdistys
– Järvi-Hämeen Osuuspankki
– Järväri ry
– Kalkkisten kalastusklubi ry
– Rapala-rahasto
– Salonsaaren osakaskunta.
Vaelluskalakannan vahvistaminen on tulevia vapaa-ajankalastajasukupolvia ajatellen äärimmäisen arvokasta työtä, mitä ilmentää myös hankkeen herättämä kiinnostus. Esimerkiksi YLE teki hankkeesta jutun alueellisiin uutisiin, joiden tiivistelmä löytyy verkosta osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-11797272
WWF Suomi myönsi säätiölle vuosittain myönnettävän Panda-palkinnon vaelluskalojen elinolojen parantamiseen. https://wwf.fi/wwf-suomi/panda-palkinto/
Säätiö käyttää palkintosumman kokonaisuudessaan Kalkkisten kylän puolella toteutettavaan II-vaiheeseen, joka on tarkoitus toteuttaa sääolosuhteiden salliessa kuluvan vuoden lopulla tai vuoden 2022 alussa. Konetyö- ja kiviainesmääriltään se on yli kaksinkertainen I-vaiheeseen verrattuna. Ensisijaisiin Myllyriutan ja Kotasaaren kohteisiin on arvioitu tarvittavan poikaskiveä lähes 4000 m3, kutusoraa 150 m3 ja lohkareita n. 330.